Hiljaiseloa

Näin talven tullen monissa blogeissa alkaa hiljaiselo, sillä moni bloggaaja on sen ikäinen, että he ovat joko töissä tai niinkuin esimerkiksi minä, koulussa. Missä vaiheessa sinulle jää sen verran aikaa koulu- tai työjuttujen ohella, että kerkeäisit postauksia kirjoittelemaan? Saatika kuvailemiseen? Sitähän minäkin.

Moni ihminen on sen verran kiireinen valosan aikaan, joten talvella kuvaileminen on aika haasteellista valotuksen puuttuessa. Monesti puuttuu aikaa siihen kuvailemiseen, kun se vie aikaa kohteesta, matkoista ja toteutuksesta riippuen n. 1h-5h. Myös koiran kanssa kuvaaminen vie lisää aikaa ja ketä todella kiinnostaa lukea kuvatonta postausta. Ei ainakaan minua, jonka takia itse vietän suurimman osan talvesta hiljaiseloa juuri valotuksen takia.

Myös sosiaalinenmediani on aika hiljainen, sillä ei minua huvita sinne pimeitä- tai sisäkuvia julkaista. Siltikin kaikki vanhat kuvat ovat kovassa käytössä uusien puuttuessa, joten monissa blogeissa pyörii jonkun verran myös vanhoja kuvia.

Kuvaamiseen on käytettävä kaikki mahdolliset kerrat kun on valoisaa ja jos vain sää sallii. Kuvaamiseen talvisaikaan tarvittaisiin valoisampi objektiivi ja sehän minulta puuttuu.

Postausten kirjoittamaan sen sijaan ei juurikaan ole aikaa. Suurin osa ajasta menee kokeisiin lukemiseen ja koulujuttuihin. Koulussa pitää kirjoittaa esseitä ja muuta, joten se vie erittäin paljon aikaa.

Aiemmin koulussa oli huomattavasti helpompaa, kun olin vielä ala-asteella. Nyt yläasteella kokeiden takia en valittevasti kerkeä kirjoittamaan teille.

Pahoittelut siis hiljaisuudesta, kyllä me elossa ollaan.

Onnellinen? Kuka?

"Kuinka moni pystyy tunnustamaan, että on joskus miettinyt mitä on onnellisuus? Onko onnellisuus todella rahaa, mainetta tai vaikkapa rakkautta? Ja jos sinulla on onnellisuutta, mitä se on?"



 Monesti ajatellaan kuinka hyvin asiat ovat bloggaajilla. Monesti asiat voivat vaikuttaa esimerkiksi blogin kautta helpommille ja paremmille, kuin mitä tosiasiassa ovat. Moni bloggaaja kertoo vain vaikkapa ostoksistaan tai kuinka hyvin heidän avotaivutukset ovat menneet. Todellisuudessa heidän elämässään tapahtuu erilaisia asioita näiden postausten välillä ja ne eivät aina ole bloggaajallekkaan helppoja, mutta monesti nämä jätetään kertomatta, sillä halutaan pitää ne yksityisinä, joten sittenkun tulee niitä hyviä aikoja tai hyviä asioita, niin niistä sitten puhutaan ja tämä saa bloggaajat helposti näyttämään virheettömiltä.

Minulle itselle onnellisuus merkitsee sitä, että minulla on omaa aikaa ja että pystyn irtautumaan somesta. Tunnustaudun some- addiktiksi ja senpä takia monesti viikonloppuisin laitan netit ja muut pois ja katson vaikka äitin kanssa yhdessä elokuvaa tai käyn Kaisan kanssa leikkimässä.

Monesti onneksi kuvataan kaiken saaminen, raha ja maine. Todellisuudessa asiat eivät mene aivan kuten suunniteltiin, vaan monesti se erkaannuttaa esimerkiksi ystävistä.

Ajatellaan kokonaisuudessaan vaikka viikonloppua ja sitä mitä silloin teet. Jos rentoudut jaksat ja pystyt keskittymään elämään paremmin, pystyt huomioimaan rakkaitasi, mitä et välttämättä kerkeä tai pysty tekemään viikolla. Jos taas pidät itsesi somessa kokoajan tietoisena muiden elämistä, saatat unohtaa kokonaan ne, ketkä sinusta oikeasti välittävät.

Mitä onnellisuus oikein on - siihen en osaa minäkään vastata. Henkilökohtaisesti kuitenkin ajattelen, että onnellisuus on oikeasti sitä, kun saa olla rakkaidensa kanssa.

Haastan teidät kaikki pysähtymään hetkeksi ja miettimään asiaa. Oletko oikeasti onnellinen? Mitä onnellisuus on? Miksi onnellisuus tulee? Ja milloin se tulee?

                             
     
                                 Onko teillä henkilökohtaisia mielipiteitä asiaan?

Miten sanoisin tämän, siis täh?

Olen oikeastaan aika hämmentynyt, että kuitenkin postausten vähäisyydestä riippumatta, täällä käy stalkkereita päivittäin. Kiinnostaisiko teitä oikeasti lukea useammin minun blogia?

Totta puhuen minulla on vähän innostus laskenut blogia kohtaan, mutta ehkä se tästä, jos teitä oikeasti kiinnostaa.

Kaisa on nyt jo normaali, ja ollaankin aloitettu uusi treeni tekniikka. Katse kontaktit- kokonaisuudessaan, sillä onhan niitä jo tullut ihan treeneissäkin.

Minulla on normaalisti koulua ja sen takia on muuta mielenpäällä kuin blogi. Sen vuoksi olen hieman hiljainen täällä.

Ensiviikolla varmaan yritetään päästä ulos treenaamaan, jota ei olla päästy kauheammin tekemään jäätävien säiden takia. Täällä on siis oikeasti satanut vettä kokoviikon suunilleen ja sinne ei voi raahata kameraa..

Mitenkä muitten treenit, treenaatteko sisätiloissa vai menettekö ulos, vaikka sää olisi hirveä?

Miksi me ollaan tässä ja mitä tehdään?

Aloitin alunperin bloggaamaan hevosista. Kuitenkin harrastuksen ainakin väliaikaisesti loputtua ollaan tultu tähän pisteeseen, että olen koirabloggaaja. Miksi olen tehnyt tiettyjä valintoja asioiden suhteen? Koska olen pitänyt niitä oikeina, ja monesti pidän niitä vieläkin.

Kaisalla on alkanut kulua alaetuhampaat pois, eikä keksitä edes eläinlääketieteen tohtorin kanssa kysymykseen vastausta. Ei se niitä arista, mutta ei tässä kyllä kauheammin treenata. Voisikohan alkaa vanhuus vaikuttamaan? Ei nämä silti hyviä uutisia ole. Tämä voi ikävä kyllä koitua meidän kohtaloksi, jos niistä paljastuu jotain vakavaa. 

Ei ainakaan treeniä, Kaisa on todella yhtestyöhaluton.

Harmittaa nämä kaikki sairastelut, koska Kaisa on niin maassa kun voi olla. Surullista katsottavaa, kun näkee miten toinen kuihtuu pikku hiljaa pois. Toivotaan, että ELL ei anna huonompia uutisia, koska Kaisa on minulle tärkein ja siksipä en halua sitä menettää.

Tähän loppuun vielä ruotsin läksyt.

Jag vaknar halv sju i skola morgon.

Jag äter frukost klockan kvart i sju.

Jag äter gröt und jag dricker en kopp te med honung.

Skolan börjar klockan nio.

Vi äter klockan kvart i elva. 

Skolan slutar klockan fjorton.

Jag  bloggar efter skolan.

Putkeen menneet kuvaukset ja ruotsia.

                         Välkommen till min blogg!

Vems blogg läser du?

- Jag heter Nella.

- Jag kallas Nella.

- Jag är tretton (13).

Var bor jag?

- Jag bor i Finland.

- Jag kommer från Kuopio.

- Jag med mi mor, lillasis und lillabro. 

Vad bloggar jag om?

- Jag bloggar från min hund, Kaisa.

- Jag sätta mychet bilder från min hund.

Käytiin siis kuvailemassa ja tässä on tämän päivän saldoa. Hyvin meni muutomia karkausyrityksiä lukuunottamatta. Emilian otoksia tänään. 

Koirien treenaajat hei.

Heitän teille jokaiselle joka treenaa tottelevaisuutta blogihaasteen. Olen keksinyt tämän itse ja siksi olisi kiva, että mahdollisimman moni osallistuisi.

Haasteen säännöt:

- Etsiä hyviä ja huonoja piirteitä omasta treenaamisesta.

- Ei saa huijata, eli pitää olla rehellinen.

- Haasta mukaan yksi henkilö.

- Käytä kuvia.

- Linkkaa henkilö keneltä sait haasteen.

- Tärkein, pitäkää hauskaa tämän parissa.

Omassa treenamisessani on plussaa koiran halukkuus yhteistyöhön. Miinuksena paikan puuttuminen, missä saisi täysin rauhassa treenata ilman häiriö tekijöitä.

Sivulle tuloissa on plussaa se, että saan koiran keskittymisen itseeni. Miinuksena se ettei Kaisa tule vielä täydellisesti sivulle, vaan välillä se on sellaista säheltämistä.

Luoksetuloissa on plussaa ehdottamasti eniten. Ne ovat aktiivisia ja reippaita, Kaisasta on kiva tehdä niitä. Miinuksena vielä herkulla palkitseminen.

Jokin agilityä muistuttava tapaus on lähinnä virikkeenä, mutta ei se haittaa, otetaan sekin tähän! Plussaa siinä on Kaisan valppaus ja hauskuus. Miinuksena toimii kunnollisten tavaroiden puuttuminen.

Pitkästytään vaiko?

Pakko saada postata jotain, vaikka olenkin kipeänä, emmekä pysty treenaamaan.

Kaisa on nyt taudit sairastanut ja on terveempi, kuin moneen vuoteen. Jälkitouhuja pitäisi viimeistään kuukauden sisällä aloitella.

Tähän väliin sanon, että on vain minun  päivien piristys tuo Kaisa. Jotenkin aina sellainen miellytyksen haluinen.

Laitan nyt vanhoja kuvia tähän.

En kyllä nyt muista kuka näitä kuvasi, mutta koska muistelen että se olisi Emilia niin olkoon näin.