Hiljaiseloa

Näin talven tullen monissa blogeissa alkaa hiljaiselo, sillä moni bloggaaja on sen ikäinen, että he ovat joko töissä tai niinkuin esimerkiksi minä, koulussa. Missä vaiheessa sinulle jää sen verran aikaa koulu- tai työjuttujen ohella, että kerkeäisit postauksia kirjoittelemaan? Saatika kuvailemiseen? Sitähän minäkin.

Moni ihminen on sen verran kiireinen valosan aikaan, joten talvella kuvaileminen on aika haasteellista valotuksen puuttuessa. Monesti puuttuu aikaa siihen kuvailemiseen, kun se vie aikaa kohteesta, matkoista ja toteutuksesta riippuen n. 1h-5h. Myös koiran kanssa kuvaaminen vie lisää aikaa ja ketä todella kiinnostaa lukea kuvatonta postausta. Ei ainakaan minua, jonka takia itse vietän suurimman osan talvesta hiljaiseloa juuri valotuksen takia.

Myös sosiaalinenmediani on aika hiljainen, sillä ei minua huvita sinne pimeitä- tai sisäkuvia julkaista. Siltikin kaikki vanhat kuvat ovat kovassa käytössä uusien puuttuessa, joten monissa blogeissa pyörii jonkun verran myös vanhoja kuvia.

Kuvaamiseen on käytettävä kaikki mahdolliset kerrat kun on valoisaa ja jos vain sää sallii. Kuvaamiseen talvisaikaan tarvittaisiin valoisampi objektiivi ja sehän minulta puuttuu.

Postausten kirjoittamaan sen sijaan ei juurikaan ole aikaa. Suurin osa ajasta menee kokeisiin lukemiseen ja koulujuttuihin. Koulussa pitää kirjoittaa esseitä ja muuta, joten se vie erittäin paljon aikaa.

Aiemmin koulussa oli huomattavasti helpompaa, kun olin vielä ala-asteella. Nyt yläasteella kokeiden takia en valittevasti kerkeä kirjoittamaan teille.

Pahoittelut siis hiljaisuudesta, kyllä me elossa ollaan.

Onnellinen? Kuka?

"Kuinka moni pystyy tunnustamaan, että on joskus miettinyt mitä on onnellisuus? Onko onnellisuus todella rahaa, mainetta tai vaikkapa rakkautta? Ja jos sinulla on onnellisuutta, mitä se on?"



 Monesti ajatellaan kuinka hyvin asiat ovat bloggaajilla. Monesti asiat voivat vaikuttaa esimerkiksi blogin kautta helpommille ja paremmille, kuin mitä tosiasiassa ovat. Moni bloggaaja kertoo vain vaikkapa ostoksistaan tai kuinka hyvin heidän avotaivutukset ovat menneet. Todellisuudessa heidän elämässään tapahtuu erilaisia asioita näiden postausten välillä ja ne eivät aina ole bloggaajallekkaan helppoja, mutta monesti nämä jätetään kertomatta, sillä halutaan pitää ne yksityisinä, joten sittenkun tulee niitä hyviä aikoja tai hyviä asioita, niin niistä sitten puhutaan ja tämä saa bloggaajat helposti näyttämään virheettömiltä.

Minulle itselle onnellisuus merkitsee sitä, että minulla on omaa aikaa ja että pystyn irtautumaan somesta. Tunnustaudun some- addiktiksi ja senpä takia monesti viikonloppuisin laitan netit ja muut pois ja katson vaikka äitin kanssa yhdessä elokuvaa tai käyn Kaisan kanssa leikkimässä.

Monesti onneksi kuvataan kaiken saaminen, raha ja maine. Todellisuudessa asiat eivät mene aivan kuten suunniteltiin, vaan monesti se erkaannuttaa esimerkiksi ystävistä.

Ajatellaan kokonaisuudessaan vaikka viikonloppua ja sitä mitä silloin teet. Jos rentoudut jaksat ja pystyt keskittymään elämään paremmin, pystyt huomioimaan rakkaitasi, mitä et välttämättä kerkeä tai pysty tekemään viikolla. Jos taas pidät itsesi somessa kokoajan tietoisena muiden elämistä, saatat unohtaa kokonaan ne, ketkä sinusta oikeasti välittävät.

Mitä onnellisuus oikein on - siihen en osaa minäkään vastata. Henkilökohtaisesti kuitenkin ajattelen, että onnellisuus on oikeasti sitä, kun saa olla rakkaidensa kanssa.

Haastan teidät kaikki pysähtymään hetkeksi ja miettimään asiaa. Oletko oikeasti onnellinen? Mitä onnellisuus on? Miksi onnellisuus tulee? Ja milloin se tulee?

                             
     
                                 Onko teillä henkilökohtaisia mielipiteitä asiaan?

Miten sanoisin tämän, siis täh?

Olen oikeastaan aika hämmentynyt, että kuitenkin postausten vähäisyydestä riippumatta, täällä käy stalkkereita päivittäin. Kiinnostaisiko teitä oikeasti lukea useammin minun blogia?

Totta puhuen minulla on vähän innostus laskenut blogia kohtaan, mutta ehkä se tästä, jos teitä oikeasti kiinnostaa.

Kaisa on nyt jo normaali, ja ollaankin aloitettu uusi treeni tekniikka. Katse kontaktit- kokonaisuudessaan, sillä onhan niitä jo tullut ihan treeneissäkin.

Minulla on normaalisti koulua ja sen takia on muuta mielenpäällä kuin blogi. Sen vuoksi olen hieman hiljainen täällä.

Ensiviikolla varmaan yritetään päästä ulos treenaamaan, jota ei olla päästy kauheammin tekemään jäätävien säiden takia. Täällä on siis oikeasti satanut vettä kokoviikon suunilleen ja sinne ei voi raahata kameraa..

Mitenkä muitten treenit, treenaatteko sisätiloissa vai menettekö ulos, vaikka sää olisi hirveä?

Miksi me ollaan tässä ja mitä tehdään?

Aloitin alunperin bloggaamaan hevosista. Kuitenkin harrastuksen ainakin väliaikaisesti loputtua ollaan tultu tähän pisteeseen, että olen koirabloggaaja. Miksi olen tehnyt tiettyjä valintoja asioiden suhteen? Koska olen pitänyt niitä oikeina, ja monesti pidän niitä vieläkin.

Kaisalla on alkanut kulua alaetuhampaat pois, eikä keksitä edes eläinlääketieteen tohtorin kanssa kysymykseen vastausta. Ei se niitä arista, mutta ei tässä kyllä kauheammin treenata. Voisikohan alkaa vanhuus vaikuttamaan? Ei nämä silti hyviä uutisia ole. Tämä voi ikävä kyllä koitua meidän kohtaloksi, jos niistä paljastuu jotain vakavaa. 

Ei ainakaan treeniä, Kaisa on todella yhtestyöhaluton.

Harmittaa nämä kaikki sairastelut, koska Kaisa on niin maassa kun voi olla. Surullista katsottavaa, kun näkee miten toinen kuihtuu pikku hiljaa pois. Toivotaan, että ELL ei anna huonompia uutisia, koska Kaisa on minulle tärkein ja siksipä en halua sitä menettää.

Tähän loppuun vielä ruotsin läksyt.

Jag vaknar halv sju i skola morgon.

Jag äter frukost klockan kvart i sju.

Jag äter gröt und jag dricker en kopp te med honung.

Skolan börjar klockan nio.

Vi äter klockan kvart i elva. 

Skolan slutar klockan fjorton.

Jag  bloggar efter skolan.

Putkeen menneet kuvaukset ja ruotsia.

                         Välkommen till min blogg!

Vems blogg läser du?

- Jag heter Nella.

- Jag kallas Nella.

- Jag är tretton (13).

Var bor jag?

- Jag bor i Finland.

- Jag kommer från Kuopio.

- Jag med mi mor, lillasis und lillabro. 

Vad bloggar jag om?

- Jag bloggar från min hund, Kaisa.

- Jag sätta mychet bilder från min hund.

Käytiin siis kuvailemassa ja tässä on tämän päivän saldoa. Hyvin meni muutomia karkausyrityksiä lukuunottamatta. Emilian otoksia tänään. 

Koirien treenaajat hei.

Heitän teille jokaiselle joka treenaa tottelevaisuutta blogihaasteen. Olen keksinyt tämän itse ja siksi olisi kiva, että mahdollisimman moni osallistuisi.

Haasteen säännöt:

- Etsiä hyviä ja huonoja piirteitä omasta treenaamisesta.

- Ei saa huijata, eli pitää olla rehellinen.

- Haasta mukaan yksi henkilö.

- Käytä kuvia.

- Linkkaa henkilö keneltä sait haasteen.

- Tärkein, pitäkää hauskaa tämän parissa.

Omassa treenamisessani on plussaa koiran halukkuus yhteistyöhön. Miinuksena paikan puuttuminen, missä saisi täysin rauhassa treenata ilman häiriö tekijöitä.

Sivulle tuloissa on plussaa se, että saan koiran keskittymisen itseeni. Miinuksena se ettei Kaisa tule vielä täydellisesti sivulle, vaan välillä se on sellaista säheltämistä.

Luoksetuloissa on plussaa ehdottamasti eniten. Ne ovat aktiivisia ja reippaita, Kaisasta on kiva tehdä niitä. Miinuksena vielä herkulla palkitseminen.

Jokin agilityä muistuttava tapaus on lähinnä virikkeenä, mutta ei se haittaa, otetaan sekin tähän! Plussaa siinä on Kaisan valppaus ja hauskuus. Miinuksena toimii kunnollisten tavaroiden puuttuminen.

Pitkästytään vaiko?

Pakko saada postata jotain, vaikka olenkin kipeänä, emmekä pysty treenaamaan.

Kaisa on nyt taudit sairastanut ja on terveempi, kuin moneen vuoteen. Jälkitouhuja pitäisi viimeistään kuukauden sisällä aloitella.

Tähän väliin sanon, että on vain minun  päivien piristys tuo Kaisa. Jotenkin aina sellainen miellytyksen haluinen.

Laitan nyt vanhoja kuvia tähän.

En kyllä nyt muista kuka näitä kuvasi, mutta koska muistelen että se olisi Emilia niin olkoon näin.

Elossa

Elikkäs ihan elossa ollaan vaikka en olekkaan jaksanut tai kehdannut tänne mitään postailla. Vähän nopeita kuulumisia ja sitten ihanvain nkuvia. Ensin somet esille.

INSTAGRAM: 

@nellakukkaslahti ja @nellakaroliiina. 

agenttikoirat: @agenttikoirat

ASK:FM: 

@nellakaroliinakukkaslahti

YOUTUBE: 

Nella Kukkaslahti

Mummolan reissu meni hyvin, ja eipä siinä muuta kerrottavaa, kuhan vain oltiin ja niin edelleen. Paluumatka sujui hyvin, ja kotiin selvittiin ihan hengissä. Shoppailtiin ja avattiin mun pankkitili. Parin viikon ajan oon vain valmistautunut (keräillyt voimia) koulun alkua varten. Nyt alkais jo tuntumaan että kerkeisi vielä hieman rauhoittua.

Hevosblogi on edelleen rempassa ihan näin ilmoittaakseni. Avaan sittenkun avaan, toivottavasti mahdollisimman pian. Kerron vbvain, että aivan kaikki tulee muuttumaan. Kqikki mistä edes kerkeätte uneksia.

Ja mitä Kaisaan tulee, se sai juuri oksennustaudin, eli on hieman heikossa hapessa. Aluskarva on jo vaihdettu ja muuten ihan normaali menoa, kunhan vaan keksitään, mistä se nuita tauteja saa. Hyppytekniikkaa ollaa hiottu ja Kaisa on nykyisin paljon paljon aktiivisempi kuin ennen. Yhteistyö sujuu paremmin, mutta tottista ollaan huonojen säiden takia treenattu suhkot vähän. Toivottavasti kelit myt vähän viilenisi, jotta päästäisiin kunnolla taas trenaamaan.

Ja mitä nyt kahteen tulevaan viikkoon tulee, yritän lähinnä saada nukuttua ja korjattua unirytmin kunnolliseksi ennen koulujen alkua. Hiukset värjätään taas punaiseksi. Viikonloppuna on yksipäivä omistettu kylpyläreissulle! Jes!

Muistakaas vielä, kommentti kommentista, lukija lukijasta!

Kaksi viimeistä kuvaa c. Emilia

Pienet korvat, suuret korvat..

Kesällä koiran korvien puhtaus on vaakalaudalla. Korviin joutuu monesti kaikennäköistä ja kokoista töhnää. Meilläkin on todella todella likaiset korvat Kaisalla, jonka takia mietinkin, että pitäisi ehkä puhdistaa ne.

Olen tällä hetkellä kun luette tätä reissun päällä, enkä tiedä tarkkaa päivää milloin tulen pois. Tämä tarkoittaa sitä, että tämä postaus on ajastettu.

Korvien puhdistus on kohtalaisen helppoa koiralta kuin koiralta.

1. Ota pumpulia tai pumpuilappuja ja vettä.

2. Varaa kunnolla aikaa, mikäli koirasi on haastava.

3. Ota paikka, missä saat olla rauhassa ja ettei koirasi karkaa.

4. Suosittelen, että aloitat rauhallisesti ja katsot, mitä koirasi tuumaa. Mikäli ei ole ongelmia jatka seuraaviin kohtiin. Jos on, totuta koiraasi hitaasti toimenpiteeseen.

5. Ota koirasi korvasta hitaasti kiinni, jotta koira tajuaa sen. Ota pumpuliasi Sormen päälän, ja laita se korvaan. Pyöräytä hitaasti.

6. Puhdista kokonaan pyörittelemällä, ja kehu koiraasi.

7. Tarvittaessa voit lisätä vettä avuksi mutta vain, että pumpuli on kosteaa.

8. Kehu uudestaan, rapsuttele, jotta koirallesi jää hyvä mieli.

Toivottavasti tämä auttoi. Hampaita voi puhdistaa koirien hammasharjalla ja tahnalla.

Ekat treenit tauon jälkeen!

Nyt ensimmäisenä, reissu meni hyvin. Tulin eilen pois ja Kaisa oli siitä riemastunut. Näin eilen Emiliaa, jonka ottamia tämän postauksen kuvat ovat, koska tänään ei otettu ihan suosiolla ketään mukaan hämmästeltäväksi. Meidän Kaisalla on tapana tuijjotella kuvaajia, joten ensimmäiset treenit tauon jälkeen ovat aina vähän tavanomaista helpommat ja pyydän silloin huomattavasti vähemmän asioita. 

Tänään pidimme Kaisan kanssa muistin virkistyksen vuoksi ihan tälläiset noin. 20 minuutin treenit. Otimme vain maahan menoja, luokse tuloja ja pari seurausta, sekä sivulle uloja. Maahan menot olivat yllättävän sujuvia, niitä teimme kymmenkunnan rutiinin saamiseksi. Kun maahan menot olivat kunnossa, jatkoimme luokse tuloilla. Siinä olikin tekemistä kun Kaisa keskittyi han johonkin muuhun kuin tekemiseen. Lopulta nekin alkoivat muistua ja siirryimme tekemään vielä seuraukset ja sivulle tulot. Seuruksissa Kaisa oli todella todella hidas tajuamaan mitä tapahtuu ja miksi. Jokunen minuutti käytettiin tähän ja otettiin vielä sivulle tuloja. Sivulle tuloissa Kaisa oli kuitenkin yllättävän napakka, huomattavasti parempi, kuin muulloin. 

Treenien jälkeen menimme vielä käymään koirapuistossa. Siellä oli kaksi koiraa, ja olitiin sitten siinä aikamme ja lähdimme. Kotiin päästyämme Kaisa joi paljon ja rupesi sitten makaamaan, mahtaa Kaisaa väsyttää.  

Ensiviikolla voisin yrittää kirjoittaa testituotteesta, joita kokeilimme tänään.

 

  *Katso nyt sinne kameraan..*

Postauksen kuvat c. Emilia. Mites muiden loma?

Karvaturrien omistajat hoi!

Näin kesäkauden alussa jokainen koira nauttii siitä täysin rinnoin. Meilläkin mennään puskiin ja raahaudutaan siellä sitten puolet lenkkimatkasta. Vaikka kesä tuntuu turvalliselta ajalta koirille, on vaaroja olemassa. Täällä Kuopiossa oli löydetty rotanmyrkyllä tehostettuja makkaroita teiltä, ja sade vedestä oli kai (jos en erehdy) jotain levää, joka oli tuhonnut koiran sisuskalut. En tiedä onko tälläistä muualla, mutta suosittelen varomaan.

Puskissa vaanii myös yksi vaara. Ei, se ei ole villieläin tai muu. Se on puutiainen, joka aiheuttaa koiraan päästessään Borrelioosia (suom. aivokuume), joka on vaarallinen.

Ensi oireena ilmenee Erythema Migrans- ihottuma (ihomuutokset). Ympärille ilmestyy punainen rengas, joka laajenee yli 5cm, ja punoittaa, koirasi on saanut tartunnan.

Puutiaiset levittävät myös myyräkuumetta, koska puutiaisen eläin isäntä on myyrä. Yksi myyrä kantaa mukanaan noin 20-30 puutiaista.


                                               Näille paikoille ne tarttuvat erityisesti:

Toivon, että kuva havainnollistaa, mutta painotan että kuviani ei saa kopioida. Kopiointi luvatta on rikos, josta olen tarkka.

Kuvasta nyt näätte mihin kohti meillä tarttuvat hyvin. Meillä myös hotspottien vaara on suuri. Niistä paasaan myöhemmin.

Puutiaiset ovat meillä yleensä Kaisan kulmakarvoissa, joten ne on helppo huomata.

Muuten meille kuuluu jo ihan hyvää, Kaisakin voi jo paremmin, vaikka onhan se vähän laiskan oloinen. Punkkejakaan ei ole löytynyt kauheammin. 

Puutiaisiin saatavissa kaikenlaisia ja kaikennäköisiä 'lääkkeitä' ja pantoja, mutta meillä ei käytetä ihan ettei varmasti satu mitään. 

Kuvaaminen oli itsekseen hieman vaikeaa, mutta elossa selvittiin. Treenaaminen etenee ihan hyvin, kävimme alkukuusta Janinan kanssa treenaamassa. Teimme lopuksi koirien vaihdon, eli minä treenasin Nipsua ja Janina Kaisaa.

                                                      Mitä muille kuuluu?

Sairasloma

Pahoittelen heti tässä alkuun sitä, miksi en ole kirjoittanut pitkään aikaan. Se johtuu siitä, että koirallani Kaisalla oli pahalaatuinen mahatauti, joten paras ratkaisu oli ihan totaalinen paasto. Ja kuten jokainen normaali ihminen tietää, paastossa elimistö pistää itsensä ns. säästötilaan, eli käyttää energiaa todella vähän. Se tarkoittaa sitä, että Kaisa laihtui aika paljon, ja karva on ihan lähtenyt. Haluan siis ennenkuin siitä kuvia laitan sosiaaliseenmediaan antaa lihoa normikuntoon. Toivon että saisin kuitenkin normaalisti kuvia ennen parin viikon reissua (jolloin blogi taolla suurimmaksi osaksi) jotta blogini perus taso pysyisi yllä, yritän vielä viikonlopun ajan, mikäli Kaisan tilanne alkaa näyttää hyvälle, saada postattua kaksi ennakko postausta, joista sitten saisitte lukea normaalisti koirakuulumisia. Paremmin ajantasalla pysyt elämästäni Instagramin avulla, jossa käytän normaalisti @nellakukkaslahti ja hevoskuvia postailen @nellakaroliiina käyttäjälle. Normaalikäyttäjäni on yksityinen, mutta hevoskäyttäjää voi seurata ihan kuka vaan, sillä se on julkinen. Koira-asiaa vielä  - sillä pääsimme Agenttikoiriin. Olen aivan älyttömän ylpeä siitä. Jes. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin koiran koulutuksesta. 

Mahataudin saa koiralla helpoiten ohi ihan maitohappo- valmisteilla. Koira paastoon muuten. 

Anteeksi myös tämän lyhyys, sillä meidän koneella on joku ihan outo ongelma, jonka takia se ei antanut kirjoittaa tätä postausta, joten saatte puhelinpostauksen.

Kaisa saa kyllä välillä näyttämään itsensä niin tyhmälle, että en kestä. Nämä ovat vähän vanhempia kuvia, jolloin ei ollut ongelmia. Anteeksi myös puhelinlaatuiset kuvat, sillä en tosiaan päässyt koneella tekemään, niin siksi nyt näitä. 

Lauantain grillailut (30.5)

Otsikosta voi päätellä mistä aijon hehkuttaa. Todistusten jaon jälkeen vaihdoin vaatteet rentoon kesämekkoon, uikkareihin ja balleriinoihin. Käytin koiran lenkillä, kun odoteltiin T:tä äidin kanssa, jotta päästäisiin lähtemään. Ajomatkalla juttelin lähinnä kavereiden kanssa Whatsapissa, sillä matka kesti noin 30min. Kaisa oli heti ihan innoissaan.

Hiekkatiellä Kaisa tunnisti minne olimme menossa ja rupesi vinkumaan, pyörimään ja oli niin tyytyväinen samaan aikaan. On nuo koirat outoja eläimiä, kun muistavat tuollaiset pikku jutut noin hyvin. Pihaan päästyämme Kaisa päästettiin takakontista ja vietiin tavarat sisälle, kun muut olivat laittaneet ruokaa valmiiksi. Odotettiin vielä muita ja ja laitettiin sitten grilli lämpeämään.

Grillin alkaessa lämmitä menimme pihalle ja laitoimme pikku hiljaa saunaa lämpeämään, jotta ei menisi ihan koko yötä. Saunaa mennessämme lämmittämään heittelin Kaisalle käpyjä ja keppejä järveen ja Kaisa sitten nouti niitä. Kastuihan se koira siinä ihan läpimäräksi, mutta onneksi aurinko kuivaa.

Ruokaa oli monenlaista - oli herkkusieniä, joiden sisällä oli aurajuustoa ja ne olivat lopuksi kääritty pekoniin. Oli kaikenlaista pihviä ja neljää erimakuista makkaraa. Siinä oli sitten mistä valita. Söin vähän kaikkea kokoajan, koska valinnan vaikeus oli suuri. Oli myös sellaista jännää salaattia. Kaikki näistä olivat ammattikokin laittamia, joten kyllä maistui.

Saunassa höpöteltiin äidin kanssa kaikkea ja mentiin sitten uimaan. Oli muuten kylmää vettä, mutta tulipahan talviturkki heitettyä.

Äiti ei kyllä tykännyt märästä koirasta, mutta Kaisa oli älyttömän söpö, joten sitä piti kuvata.

Mitäs muille kuuluu? Me ollaan jatkettu tottista aina kelien salliessa sen.

Jospa maanantaina jaksaisin kirjoittaa ratsastuksesta?